Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Yleistä tietoa asbestista

Asbesti on yleisnimitys kaikille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Rakennusmateriaaleissa yleisimmin käytettyjä asbestilaatuja ovat serpenttiiniasbesteihin kuuluva krysotiili sekä ambifoliasbesteihin kuuluvat amosiitti, antofylliitti ja krokidoliitti. Asbestia on käytetty yleisesti ennen vuotta 1994 rakennettujen asuinrakennusten sisä -ja ulkomateriaaleissa niiden ominaisuuksien takia. Asbestikuidut ovat vetolujia ja kestävät hyvin lämpöä, kosteutta sekä kemikaaleja.  Asbestipöly on erittäin hienojakoista, koska asbestikuidut ovat hyvin ohuita, noin 0,05–3 µm:n paksuisia. Kuitujen joutuminen hengitysilmaan aiheuttaa aina merkittävän terveysriskin. Pölyämättömänä ja ehjänä materiaalina asbesti on kuitenkin turvallinen materiaali.

 

Asbestin käyttö

Asbestia on käytetty Suomessa rakennusteollisuudessa 1920-luvulta lähtien. Suurimmillaan käyttö oli 1960- ja 1970-luvuilla. Asbestia sisältävien tuotteiden valmistus lopetettiin 1988 ja maahantuonti kiellettiin 1993. Asbestille altistutaan kuitenkin edelleen korjausrakentamisen yhteydessä. Taloyhtiöiden yleisimmät paikat mahdollisille asbestimateriaaleille löytyvät lattialiimoista, seinä-ja lattiatasotteista, saumausmassoista, putkistojen eristyksistä ja julkisivulevyistä ja –pinnoitteista. Tämän vuoksi vanhojen pinnoitteiden poistaminen ja hiominen on erittäin riskialtista ilman asianmukaista asbestikartoitusta.

 

Abestia on käytetty mm. seuraavissa rakennusmateriaaleissa:

- lattiamateriaalit (vinyyliasbestilaatat, magnesiamassalattiat ja joustovinyylimatot)

- ruiskutetuissa eristeissä (ilmanvaihtokanavat ja sisäkatot)

- lämpöeristeet (putket, varaajat ja kattilat)

- bitumituotteet (huopakatteet, vesieristeet ja liimat)

- asbestisementtituotteet (katto- ja seinälevyt, vesi- ja viemäriputket sekä ilmanvaihtokanavat)

- muut tuotteet (saumauslaastit, tasoitteet, liimat, maalit ja asbestipahvit)

 

Asbestille altistuminen

Varomattomasti suoritetun purkutyön takia asbestille altistuvat myös sivulliset, esimerkiksi kohteessa remontin jälkeen oleskelevat ihmiset. Asbestipöly on niin hienoa, että sen leijaillessa ilmassa, se ei ole ihmisen aistein havaittavissa. Pölyä ei tunne iholla, se ei myöskään ärsytä hengitystä kurkussa tai keuhkoissa hengitettäessä. Pölyn kulkeuduttua keuhkoihin, se sitoutuu niiden kudoksiin, eikä enää poistu elimistöstä. Asbestipöly ei myöskään ole siivottavissa tavallisella pölynimurilla, sillä asbestipöly on niin hienojakoista, että se kulkeutuu pölynimurin läpi takaisin huoneilmaan.

Työperäisesti asbestille altistuneita henkilöitä arvioidaan Suomessa olevan noin 200 000. Uusia tapauksia todetaan vuosittain 500-1000. Tällä hetkellä ilmenevät asbestisairaudet ovatkin seurausta asbestialtistuksesta 20–40 vuotta sitten. Nykyisin asbestille altistuvat asbestipitoisten eristeiden ja rakenteiden purkutyötä tekevät henkilöt. Vähäinenkin altistuminen saattaa tulevaisuudessa aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja. Asbestipurkutyötä tekevien henkilöiden tulisi noudattaa kaikkia suojamääräyksiä mitä asbestipurkutyöstä on säädetty. Ensiarvoisen tärkeää on myös, että asbestikartoitukset ja mittaukset tilataan puolueettomalta taholta!

 

Terveysvaikutukset

Asbestimateriaaleja käsiteltäessä ilmaan leviää asbestipölyä, joka koostuu mikroskooppisen pienistä kuitumaisista hiukkasista. Hengityksen mukana asbestikuidut kulkeutuvat keuhkoihin ja kerääntyvät sinne. Asbestipölylle altistuminen voi aiheuttaa 10-40 vuoden kuluttua altistumisen alkamisesta mm. asbestoosia, keuhkosyöpää ja mesotelioomaa (keuhkopussin- ja vatsakalvonsyöpää).  Siksi asbestiin on aina suhtauduttava asianmukaisella varovaisuudella.

 

Etusivulle